Onko kofeiiniton kahvi oikeasti kofeiinitonta?

Onko kofeiiniton kahvi oikeasti kofeiinitonta?

Ei yleensä. FDA sanoo suoraan, että kofeiiniton kahvi ei tarkoita kofeiinitonta: kofeiinittomissa kahveissa on vähemmän kofeiinia kuin tavallisissa, mutta niihin jää silti pieniä määriä. FDA:n esimerkissä kofeiiniton kahvi sisältää tyypillisesti 2–15 milligrammaa kofeiinia 8 nestemääräunssin kupissa, kun tavallisessa suodatetussa kahvissa tyypillinen määrä on 113–247 milligrammaa 12 nestemääräunssin annoksessa.

Kofeiiniton kahvi tarkoittaa käytännössä selvästi kofeiinilta vähennettyä kahvia, ei absoluuttista nollaa.

Miksi “kofeiiniton” ei ole sama kuin nolla?

Sana kuvaa tuotetta, ei tarkkaa luonnonlakia. Eri tuotteissa voi jäädä jäljelle eri määrä kofeiinia, ja myös saman tuotteen lopullinen määrä voi vaihdella sen mukaan, kuinka iso annos kaadetaan kuppiin. EFSA:n mukaan kahvijuomien kofeiinipitoisuus riippuu valmistusprosessista, käytetyistä kahvipavuista ja valmistustavasta, joten kupillisen kofeiinimäärä ei ole kaikkialla sama. EFSA:n kooste kofeiinista

Myös tutkimuskirjallisuudessa todetaan, että kofeiinittomien kahvituotteiden kofeiinipitoisuuden enimmäistaso vaihtelee eri maissa. Yhdessä katsauksessa mainitaan, että useat Euroopan maat, Yhdysvallat ja Kanada rajoittavat kahvin kofeiinipitoisuuden enintään 0,1 painoprosenttiin vihreässä ja paahdetussa kahvissa. Tutkimusartikkeli kahvin ja kofeiinittoman kahvin eroista

Mitä tämä tarkoittaa kupissa?

Ero on siis selvä, mutta ei nolla vastaan ei-nolla. Siksi sama nimi ei vielä kerro täsmällistä määrää: ratkaisevia ovat tuotteen valmistustapa, kupin koko ja se, onko kyseessä juuri kyseinen valmis tuote vai eri tavalla valmistettu annos. Kun etsit mahdollisimman vähäkofeiinista vaihtoehtoa, tarkista aina juuri sen tuotteen ilmoitettu annoskoko ja kofeiinipitoisuus, koska kahvien välillä on vaihtelua. FDA:n ohje kofeiinipitoisuuksista EFSA:n kooste

Miten kofeiini poistetaan kahvista?

Kofeiini poistetaan yleensä kahvin vihreistä pavuista ennen paahtamista. Yhdessä teollisessa perusvaiheessa pavut esikostutetaan vedellä, kofeiini uutetaan pois ja pavut kuivataan ennen paahtoa PMC-artikkeli.

Vesi-, liuotin- ja hiilidioksidimenetelmät

Lähteessä kuvataan kolme pääreittiä: veteen perustuva käsittely, orgaanisiin liuottimiin perustuva käsittely sekä nestemäistä tai superkriittistä hiilidioksidia käyttävä käsittely. Yleisesti käytettyjä liuottimia ovat metyylikloridi ja etyyliasetaatti, ja superkriittisen hiilidioksidin etuina mainitaan palamattomuus, haitattomuus ja hyvä selektiivisyys PMC-artikkeli.

Miksi kofeiini poistetaan ennen paahtamista?

Samassa artikkelissa todetaan, että paahtaminen tehdään dekofeinoinnin jälkeen. Kun kofeiini poistetaan ennen paahtoa, osa aromaattisista esiasteista voi poistua samalla, jolloin lopputuloksesta voi tulla ohuemman tuntuinen PMC-artikkeli.

Lähde kuvaa myös, että dekofeinoidut pavut voivat muuttua vaaleanruskeammiksi, ja jotta sama lopullinen väri saavutetaan, paahto voi olla tavallista lyhyempi. Tällöin pavut voivat jäädä vähemmän paahteisiksi kuin vastaavat tavalliset pavut PMC-artikkeli.

Miksi kofeiiniton kahvi voi maistua erilaiselta?

Tutkimuksessa pyrazineja oli vähemmän kofeiinittomissa kahveissa, koska sakkaroosia poistui dekofeinoinnin aikana. Pyraziinit liittyvät paahteisiin, pähkinäisiin, suklaamaisiin, maanläheisiin ja tunkkaisiin aromisävyihin PMC-artikkeli.

Artikkelissa havaittiin lisäksi, että eri dekofeinointimenetelmät muodostivat kofeiinittomissa näytteissä omia alaryhmiään. Se kertoo, että menetelmä näkyy lopputuloksessa myös haihtuvien yhdisteiden tasolla PMC-artikkeli.

Lopputulos ei myöskään ole aina täysin nollakofeiininen: FDA kuvaa, että kofeiinittomassa kahvissa on tavallisesti vähän kofeiinia, ei välttämättä nolla FDA. Tutkimusartikkelissa mainitaan lisäksi, että monissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa kofeiinittoman kahvin enimmäisraja on 0,1 paino-% kofeiinia PMC-artikkeli.

Paljonko kofeiinia on kupissa ja 2 dl:ssa?

FDA:n mukaan kofeiinipitoisuus vaihtelee tuotteittain ja myös annoskoot muuttuvat, joten sana “kuppi” ei tarkoita yhtä vakioannosta. Siksi sama kahvi voi näyttää paperilla erilaiselta sen mukaan, mitataanko se espressona, suodatinkahvina vai pikakahvina.

Muistisääntö: kofeiini mg/100 ml = kofeiini annoksessa (mg) ÷ juoman määrä (ml) × 100. Kun haluat arvioida 2 dl:n kupin, käytä laskussa 200 millilitraa.

Samat yksiköt, eri kahvit

EFSA:n esimerkeissä espresso (60 ml) sisältää 80 mg kofeiinia ja suodatinkahvi (200 ml) 90 mg. Saman lähteen luvut näyttävät, miksi millilitraa kohti vahva espresso ei automaattisesti tarkoita suurempaa kokonaismäärää: pieni annos voi silti olla koko kupissa pienempi kuin suuri mukillinen suodatinkahvia.

Gloucestershiren sairaalan potilasohjeessa 200 ml:n suodatinkahvi on 140 mg kofeiinia, joten 2 dl:n kupissa voi olla selvästi enemmän kuin EFSA:n esimerkissä. Sama ohje antaa pikakahville 45, 60 ja 90 mg / 200 ml, joten sama “pikakahvi” voi käytännössä tarkoittaa eri vahvuista kuppia.

Mitä 2 dl tarkoittaa käytännössä?

Jos juot 2 dl suodatinkahvia, voit päätyä EFSA:n esimerkin mukaan 90 mg:n tasolle tai Gloucestershiren ohjeen mukaan 140 mg:n tasolle. Jos taas juot 2 dl pikakahvia, määrä voi olla 45–90 mg riippuen siitä, onko juoma ohjeen mukaan heikko, keskivahva vai vahva.

Kun arvioit oman kupillisesi, tärkeintä on mitata tilavuus. Jos et tiedä tarkkaa annosta, kupin koko kannattaa tarkistaa millilitroina eikä luottaa sanaan “kupillinen”, koska ravintola-, koti- ja pikakahviannokset eivät ole samoja.

Mistä kahvin kofeiinipitoisuus riippuu?

Kahvilaji ja pavun koostumus

Tutkimuskatsaus kahvin kofeiinia käsittelevistä tekijöistä kuvaa, että kofeiinia muodostuu jo kypsymättömiin kahvipapuihin ja määrä kasvaa papujen kypsyessä. Arabica-pavuissa kofeiinia on kuvattu tasolla 0–1 %, kun taas robusta-pavut sisältävät yleensä enemmän; useissa vertailuissa robusta-uutteissa kofeiinia oli noin 1,4–1,8 kertaa enemmän kuin arabicassa.

Paahtoaste vaikuttaa makuun ja siihen, millaisia yhdisteitä lopulliseen juomaan päätyy, mutta se ei yksin selitä kupin kofeiinimäärää. Samassa katsauksessa vaihtelua selitettiin myös alkuperällä, käsittelyllä, jauhatuksella, annostelulla ja valmistustavalla, joten tumma tai vaalea paahto ei vielä kerro, kuinka kofeiinipitoinen juoma on.

Jauhatus, annostelu ja vesi

Sama kahvikuppi voi näyttää ulospäin samankokoiselta, vaikka sisältö on hyvin erilainen. Katsauksessa korostetaan, että kofeiinin määrään vaikuttavat jauhatuksen karkeus, käytetyn kahvin määrä, veden määrä, veden lämpötila, uuttoaika ja kahvi-vesisuhde. Jos kahvia käytetään vähän ja vettä paljon, juoma voi jäädä laimeammaksi kuin kupillinen, jossa sama vesimäärä kohtaa suuremman kahviannoksen.

Menetelmä ei yksin riitä vertailuun

Yhdessä espressoa koskevassa aineistossa arabica-uutteen pitoisuus oli 7,908 g/l (0,174 g/22 ml), mutta toisessa klassinen espresso oli 4,100 ± 0,160 g/l (0,122 ± 0,005 g/30 ml) ja erikoisespresso 4,200 ± 0,090 g/l (0,076 ± 0,002 g/18 ml). Erot selittyivät muun muassa kahvimäärällä, juoman tilavuudella, jauhatuksella, paahtoasteella ja alkuperällä. Siksi suodatin-, espresso-, pressopannu- ja kylmäuutekahvia ei voi asettaa vierekkäin ilman annos- ja tilavuustietoja; sama nimi ei takaa samaa kofeiinimäärää.

Kuinka paljon kofeiinia pidetään kohtuullisena?

Viranomaisten viitearvot eivät ole yksi ainoa luku kaikille. EFSA:n kofeiiniarvio kertoo, että aikuisille yksittäinen enintään 200 mg:n annos kaikista lähteistä ei herätä turvallisuushuolia, ja päivän kokonaismäärä voi olla enintään 400 mg. FDA käyttää useimmille aikuisille samaa 400 mg:n päiväviitettä.

Aikuiset, raskaana olevat ja nuoret eri viitekehikoissa

EFSA toteaa lisäksi, että aikuisille arvioitu 3 mg/kg:n kerta-annos voidaan soveltaa myös lapsiin ja nuoriin, koska heidän kofeiinin poistumiskykynsä on vähintään aikuisten tasoa. Samassa aineistossa todetaan, että kofeiinin turvallisuusarviot koskevat kaikkia ravinnon lähteitä yhteensä. EFSA:n taustatieto

FDA muistuttaa, että “liika” ei tunnu kaikilla samalta: paino, lääkitys, tietyt sairaudet ja yksilöllinen herkkyys muuttavat sitä, miten sama määrä koetaan. Siksi ohjearvo ei ole henkilökohtainen sietotesti, vaan väestötason viite. FDA:n kuluttajaohje

Mitä tämä tarkoittaa kofeiinittomalle kupille?

Jos kupissa on kofeiinitonta kahvia, saanti jää yleensä hyvin pieneksi suhteessa näihin rajoihin. Gloucestershire Hospitalsin ohjeessa 200 ml kofeiinitonta pikakahvia sisältää noin 2 mg kofeiinia. Se on noin 1 % EFSA:n 200 mg:n kerta-annoksesta ja noin 0,5 % FDA:n 400 mg:n päiväviitteestä. NHS:n annostaulukko

FDA kuitenkin muistuttaa, että decaffeinated ei tarkoita kofeiinitonta: kofeiiniton kahvi ja tee sisältävät vähemmän kofeiinia kuin tavalliset vastineensa, mutta eivät välttämättä nollaa. Kun näin pieni määrä suhteutetaan 200 mg:n ja 400 mg:n viitearvoihin, yksi kupillinen on useimmille käytännössä vähäinen osa päivän kokonaisuutta. FDA:n merkintäohje

Milloin kofeiinittomakin voi aiheuttaa ongelmia?

Kaikilla kofeiini ei vaikuta samalla tavalla: FDA:n mukaan herkkyys vaihtelee paljon, samoin se, kuinka nopeasti kofeiini poistuu elimistöstä. FDA:n kuluttajaneuvonta kofeiinista korostaa myös sitä, että tietyt sairaudet ja jotkin lääkkeet voivat tehdä ihmisestä tavallista herkemmän kofeiinin vaikutuksille.

Kofeiiniton ei tarkoita kofeiinitonta.

FDA:n mukaan kofeiinittomassa kahvissa on yleensä silti 2–15 milligrammaa kofeiinia 8 nestemäisen unssin kupissa. Jos reagoit kofeiiniin herkästi, jo tämä määrä voi riittää aiheuttamaan oireita.

Mitkä oireet voivat näkyä?

FDA listaa liian suureen kofeiinimäärään liittyviksi oireiksi muun muassa sydämentykytykset, korkean verenpaineen, unihäiriöt, ahdistuneisuuden, levottomuuden, vatsavaivat, pahoinvoinnin ja päänsäryn. Siksi myös kofeiiniton kahvi voi olla joillekin hankala, jos he saavat oireita jo pienistäkin määristä.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä?

Hakeudu keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jos huomaat kofeiinittoman kahvin jälkeen toistuvasti sydämentykytystä, univaikeuksia, ahdistuneisuutta, vapinaa, vatsaoireita tai pahoinvointia, tai jos sinulla on lääkitys tai sairaus, jonka vuoksi kofeiinin sieto mietityttää. FDA:n mukaan kofeiiniherkkien kannattaa tarvittaessa välttää myös decafia kokonaan.

Miten valitsen hyvän kofeiinittoman kahvin?

Sanaa kofeiiniton ei kannata lukea lupauksena samanmakuisesta kahvista: tutkimuksessa tavallinen ja kofeiiniton kahvi erosivat selvästi toisistaan aromaattisten yhdisteiden profiilissa, vaikka alkuperä, papulaji ja paahto olivat vertailuparissa samat. Erityisesti pytsiinit olivat tavallisessa kahvissa runsaampia, kun taas osa furaaneista korostui kofeiinittomissa näytteissä HS-SPME-GC×GC-TOFMS-tutkimuksessa.

Valitse maku ennen kuin katsot merkintää

Jos haet kupilta paahteisuutta, pähkinäisyyttä, suklaisuutta tai mausteisuutta, tarkista tuotteen paahdekuvaus ja alkuperä. Tutkimus osoitti, että kofeiinittomissa kahveissa oli vähemmän pytsiinejä, jotka liittyivät pähkinäisiin, paahteisiin, suklaisiin, multaisiin ja tunkkaisiin aromeihin, joten sama kahvityyppi voi maistua ohuemmalta kuin vastaava tavallinen kahvi kahvin aromaattisia yhdisteitä käsittelevässä artikkelissa. FDA:n mukaan kofeiiniton kahvi ei myöskään tarkoita kofeiinitonta juomaa, vaan siinä on vähemmän kofeiinia kuin tavallisessa vastineessa FDA:n kuluttajaneuvonnassa.

Sovita muoto omaan kahvirutiiniisi

Myös valmistustapa vaikuttaa juomaan: veden lämpötila, uuttoaika, jauhatuskarkeus, veden määrä, paine ja kahvi/vesisuhde muuttavat kofeiinin siirtymistä juomaan kahvijuomien kofeiinipitoisuutta käsittelevässä katsauksessa. Siksi sama kahvi voi käyttäytyä eri tavoin suodattimessa, kapselissa tai pikamuodossa.

Mitä pakkauksesta kannattaa lukea

Jos tavoitteena on mahdollisimman tarkka käsitys kofeiinista, etsi pakkausmerkinnöistä ilmoitettu kofeiinimäärä annosta kohti. Jos sitä ei ole, tarkista vähintään annoskoko ja juotavan valmistusmuoto, koska kofeiinittomien tuotteiden ja pakkauskokojen välillä on eroja. FDA korostaa, että jos haluat lisätietoa yksittäisestä tuotteesta, valmistajalta voi kysyä tarkempia tietoja tuotteen kofeiinista.

Miten luen pakkausmerkinnät ja väitteet?

FDA muistuttaa, että kofeiiniton kahvi ja tee sisältävät silti kofeiinia — vain vähemmän kuin tavalliset vastineensa. Siksi pelkkä markkinointisana ei kerro, onko kupissa vähän vai hyvin vähän kofeiinia. Ero näkyy vasta numerosta, esimerkiksi muodossa mg/100 ml, mg/annos tai pakkauskohtaisessa kofeiinimäärässä.

Mitä sanoista voi päätellä

Kun etiketissä lukee kofeiiniton, se ei FDA:n mukaan tarkoita nollaa kofeiinia. Sana tavallinen taas viittaa käytännössä vertailutuotteeseen, jonka kofeiinimäärä on tyypillisesti korkeampi. Jos pakkauksessa lukee vähäkofeiininen, sana itsessään ei vielä kerro tarkkaa lukemaa: ilman numeerista ilmoitusta et pysty arvioimaan määrää suhteessa muihin kahveihin tai omaan käyttöön.

Miksi mg/100 ml ja annoskoko ovat eri asia

EFSA antaa käyttökelpoisia vertailulukuja: espressossa on noin 80 mg / 60 ml, suodatinkahvissa noin 90 mg / 200 ml, mustassa teessä noin 50 mg / 220 ml ja energiajuomassa noin 80 mg / 250 ml kofeiinia. Laskettuna nämä ovat suunnilleen 133 mg, 45 mg, 23 mg ja 32 mg per 100 ml. Sama juoma voi näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, ilmoitetaanko pitoisuus millilitroina vai kupillista kohden.

Kun väite kuulostaa paremmalta kuin luku

FDA:n mukaan tavallisessa valmiiksi haudutetussa kahvissa 12 fluid unssin annos sisältää tyypillisesti 113–247 mg kofeiinia, ja energiajuomissa vaihtelu on vieläkin laajempaa. Siksi annoskoko kannattaa tarkistaa aina erikseen: jos juot kaksi annosta, saat kaksinkertaisen määrän. Sama periaate pätee markkinointiväitteisiin. Hyväksyttykään väite ei yksin kerro, millainen koko tuote on, joten väite kannattaa lukea yhdessä ravintoarvo- ja kofeiinimerkinnän kanssa, ei niiden sijasta.