Siirry sisältöön
Oma varastomme Ruotsissa.Turvallinen maksu30 päivän palautusoikeus
nutri.se

Seleeni – annostuksen ja käytön opas (2026)

Julkaistu · Automaattisesti lähdetarkistettu · Kirjoittaja Nutri redaktionMineraalit

Lyhyt vastaus

Seleeni on hivenaine, jota saadaan ravinnosta ja ravintolisistä. Ruoan seleenipitoisuus vaihtelee Pohjoismaissa maaperän, eläinten rehun ja ruoan alkuperän mukaan. NNR 2023 ilmoittaa aikuisille naisille riittäväksi saanniksi (AI) 75 µg päivässä ja miehille 90 µg päivässä. EFSA:n määrittämä suurin siedettävä saanti on 255 µg päivässä.

Pikafaktat

  • NNR 2023 ilmoittaa riittäväksi saanniksi (AI) naisille 75 µg/päivä ja miehille 90 µg/päivä.
  • EFSA:n määrittämä suurin siedettävä saanti aikuisille on 255 µg/päivä.
  • Parapähkinöiden seleenipitoisuus voi vaihdella paljon; 28 g:n keskimääräiseksi seleenimääräksi ilmoitetaan 544 µg.
  • Kala, kananmunat, viljatuotteet ja maitotuotteet ovat merkityksellisiä seleenin lähteitä Pohjoismaissa.
  • Seleeniä esiintyy muun muassa selenometioniinina, seleenihiivana, natriumseleniittinä ja natriumselenaattina.
Seleeni – annostuksen ja käytön opas (2026)
Artikkeliin liittyvät tuotteet

Mitä seleeni on ja miten se toimii elimistössä?

Selenoproteiini P kuljettaa lisäksi seleeniä kudoksiin. NIH ODS:n tietoa seleenistä

Mitä selenoproteiinit tekevät

ToimintoMitä lähteet kuvaavat
Hapetus-pelkistysreaktioiden säätelyNIH ODS:n tietoa seleenistä
KilpirauhashormonitDejodinaasit muuttavat T4:n aktiiviseksi T3-hormoniksi. NIH ODS:n tietoa seleenistä
KuljetusSelenoproteiini P kuljettaa seleeniä kudoksiin. NIH ODS:n tietoa seleenistä
LisääntyminenSeleeni kuuluu erääseen siittiöiden proteiiniin. NIH ODS:n tietoa seleenistä
Immuunijärjestelmän toimintaImmuunijärjestelmän toimintaa koskevista kokeellisista ihmistutkimuksista on tehty järjestelmällinen katsaus. Järjestelmällinen katsaus immuunijärjestelmän toiminnasta

Miksi seleenin saanti vaihtelee Pohjoismaissa

NNR kuvaa monien pohjoismaisten maaperien vähäistä seleenipitoisuutta, lannoitteiden seleenilisäystä Suomessa sekä seleenin käyttöä eläinten rehussa muissa Pohjoismaissa. Kasviperäisen ruoan seleenimäärään vaikuttavat siksi sen alkuperä ja viljelyolosuhteet. NNR 2023:n tietoa seleenistä

Alhainen seleenitaso voi aluksi aiheuttaa biokemiallisia muutoksia ilman selvää sairautta. NIH ODS:n mukaan seleenin puute aiheuttaa yksinään harvoin ilmeistä sairautta, mutta alueilla, joilla saanti on hyvin vähäistä, puute on yhdistetty Keshanin tautiin ja voi pahentaa jodinpuutteen seurauksia. Siksi varhain ilmenevää alhaista seleenitasoa on vaikea tunnistaa ilman taustatietoja. NIH ODS:n tietoa seleenistä

Sekä liian vähäinen että liian suuri saanti merkitsevät

EFSA on asettanut aikuisille, myös raskaana oleville ja imettäville, suurimmaksi siedettäväksi saanniksi 255 µg päivässä. Samassa aineistossa hiustenlähtö mainitaan varhain havaittavana liikasaannin haittavaikutuksena. NIH ODS:n mukaan pitkään jatkuva liian suuri saanti voi myös aiheuttaa kynsien haurastumista tai irtoamista, hiustenlähtöä, valkosipulilta haisevaa hengitystä, metallin makua, ihottumaa, pahoinvointia ja ripulia. EFSA:n lausunto seleenin saannin ylärajasta NIH ODS:n tietoa seleenistä

Sekä alhainen seleenitaso että liikasaanti on siis otettava huomioon alusta asti: sama kivennäisaine voi olla elimistölle välttämätön, mutta sen saannin on silti pysyttävä kohtuullisissa rajoissa. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023

Mille terveysvaikutuksille on tutkimusnäyttöä ja hyväksyttyjä väitteitä?

Hyväksytty terveysväite tarkoittaa kuitenkin, että tiettyä väitettä saa käyttää säännellyin ehdoin — ei sitä, että seleeni olisi sairauden hoito tai että suurempi määrä olisi automaattisesti parempi. EU:n asetus seleeniä koskevista terveysväitteistä

Mille terveysvaikutuksille on tutkimusnäyttöä ja hyväksyttyjä väitteitä?
Hyväksytty terveysväite tarkoittaa kuitenkin, että tiettyä väitettä saa käyttää säännellyin ehdoin — ei sitä, että seleeni olisi sairauden hoito tai että suurempi määrä olisi automaattisesti parempi.

Aineistossa johdonmukaisimmalta vaikuttaa seleenitason ja selenoproteiinien välinen yhteys. NNR:n mukaan aikuisten viitearvot perustuvat muun muassa saantiin, jonka arvioidaan riittävän selenoproteiini P:n pitoisuuden vakiintumiseen plasmassa. Merkkiaineeseen vaikuttaa kuitenkin se, mitä seleeniyhdistettä annetaan. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset seleenitasosta

Mitä tutkimuksissa yleensä havaitaan

Mitä mitataanMitä mittaus kertooTavallinen rajoitus
Seerumin tai plasman seleeni, selenoproteiini PKuvastaa seleenitasoa ja imeytymistäKorkeampi taso ei automaattisesti tarkoita parempaa terveyttä
Syövän tai sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuus tai kuolleisuusOsoittaa mahdollisen kliinisen hyödynTulokset vaihtelevat usein tutkimusten ja väestöryhmien välillä
Selenoosin tai haittavaikutusten merkkiaineetOsoittaa liikasaantiaVoivat ilmetä ennen kuin mitään selvää koettua hyötyä on havaittavissa

Laajimmat katsaukset eivät anna viitteitä siitä, että seleenilisä itsessään pienentäisi pahanlaatuisten kasvaintautien kokonaisilmaantuvuutta tai kuolleisuutta. Cochrane-katsauksessa ei havaittu pahanlaatuisten kasvaintautien kokonaisilmaantuvuuden eikä niistä johtuvan kuolleisuuden pienenemistä. Suurimmassa tutkimuksessa seleeni kuitenkin lisäsi muun muassa hiustenlähtöä ja dermatiittia, ja lähtötilanteessa korkeimman seleenitason osallistujilla havaittiin myös suurentunut korkea-asteisen prostatakarsinooman riski. Toisessa satunnaistettujen tutkimusten katsauksessa seleenillä yksinään ei havaittu kokonaisvaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin eikä kokonaiskuolleisuuteen. Cochrane-katsaus seleenistä ja pahanlaatuisista kasvaintaudeista Katsaus seleenistä, sydän- ja verisuonitaudeista sekä kuolleisuudesta

Tutkimusta tulkittaessa on turvallisinta erottaa toisistaan kohentunut seleenitaso ja osoitettu kliininen hyöty: ne eivät ole sama asia. NIH ODS:n tietoa seleenin imeytymisestä ja muodoista

ODS:n mukaan seleeni voi imeytyä hyvin useista ravintolisissä käytetyistä muodoista. Imeytyminen ja elimistöön jäävä määrä eivät kuitenkaan ole sama asia, eikä parempi imeytyminen todista suurempaa terveyshyötyä. Kuolleisuutta käsittelevissä tutkimuksissa todetaan lisäksi, että lisätutkimuksia tarvitaan väestöissä, joiden seleenin saanti on vähäistä. Tämä viittaa siihen, että mahdollinen vaikutus ei näytä samanlaiselta ihmisillä, joiden seleenitaso on jo hyvä, ja ihmisillä, joiden taso on alhainen. NIH ODS:n tietoa seleenistä Kohorttitutkimusten katsaus seleenitasosta ja kuolleisuudesta

Seleeni ja ikääntymisen hidastaminen – onko siitä apua?

Katsaus seleenistä, antioksidanteista ja kuolleisuudesta

Mitä järjestelmälliset katsaukset todella osoittavat

43 satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysissä seleeni yksinään ei vaikuttanut selvästi sydän- ja verisuonitauteihin tai kokonaiskuolleisuuteen. Sen sijaan seleeniä sisältävät antioksidanttiyhdistelmät olivat joissakin analyyseissä yhteydessä pienempään kokonaiskuolleisuuteen: suhteellinen riski 0,90 (95 %:n luottamusväli 0,82–0,98). Tutkijat kuitenkin korostavat, etteivät yhdistelmiä koskevat tulokset osoita, mikä ainesosa mahdollisen vaikutuksen aiheutti. Seleeni ja kuolleisuus satunnaistetuissa tutkimuksissa

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan aikuisten viitearvot perustuvat muun muassa saantiin, jonka arvioidaan riittävän selenoproteiini P:n pitoisuuden vakiintumiseen plasmassa. Merkkiaineeseen vaikuttaa kuitenkin se, mitä seleeniyhdistettä annetaan. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset seleenitasosta

Elinikä, sairastumisriski ja mitä tietoa puuttuu

Uudessa kohorttitutkimusten meta-analyysissä korkeammat seleenin merkkiainetasot olivat yhteydessä pienempään kokonaiskuolleisuuteen. Päätelmänä oli kuitenkin myös, että kliinisiä tutkimuksia tarvitaan edelleen väestöissä, joissa esiintyy seleenin puutetta. Kyse on siis seleenitason ja riskin välisestä yhteydestä, ei todisteesta siitä, että ravintolisä pidentäisi jo riittävästi seleeniä saavien elämää. Kohorttitutkimusten meta-analyysi seleenitasosta ja kuolleisuudesta

TilanneMitä aineisto kertoo
Alhainen seleenitasoPuutteeseen on syytä suhtautua vakavasti, ja tutkijat peräänkuuluttavat lisää tutkimuksia ryhmissä, joiden seleenitaso on alhainen. NNR:n tietoa tutkimustarpeista
Riittävä saanti
Liian suuri saantiEFSA asetti aikuisten suurimmaksi siedettäväksi saanniksi 255 µg/päivä ja nimesi hiustenlähdön vakiintuneesti todetuksi liikasaannin haittavaikutukseksi. EFSA:n määrittämä seleenin saannin yläraja
Vahvin näyttö ei koske ikääntymisen hidastamista vaan tasapainoa: liian vähäinen seleeni on ongelma, mutta myös liian suuri saanti voi olla haitallista.

Kuinka paljon seleeniä tarvitset päivässä?

Aikuisten, raskaana olevien ja imettävien viitearvot

NNR 2023 ilmoittaa riittäväksi saanniksi (AI) aikuisille naisille 75 µg päivässä ja aikuisille miehille 90 µg päivässä. Raskauden aikana NNR ilmoittaa ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle raskauskolmannekselle vastaavasti 80, 85 ja 90 µg päivässä sekä imetyksen aikana 85 µg päivässä. Samassa aineistossa ilmoitetaan myös alustava keskimääräinen tarve (AR): naisille 60 µg ja miehille 70 µg. Kyse on tarpeen arviosta, ei tavoiteltavasta ravintolisäannoksesta. EFSA ilmoittaa riittäväksi saanniksi (AI) aikuisille, myös raskaana oleville, 70 µg päivässä ja imettäville 85 µg päivässä.

Kuinka paljon seleeniä tarvitset päivässä?
NNR 2023 ilmoittaa riittäväksi saanniksi (AI) aikuisille naisille 75 µg päivässä ja aikuisille miehille 90 µg päivässä.
RyhmäNNR 2023EFSASuurin siedettävä saanti
Aikuiset naiset75 µg/päivä70 µg/päivä255 µg/päivä
Aikuiset miehet90 µg/päivä70 µg/päivä255 µg/päivä
Raskaana olevat80, 85 tai 90 µg/päivä raskauskolmanneksen mukaan70 µg/päivä255 µg/päivä
Imettävät85 µg/päivä85 µg/päivä255 µg/päivä

Lapsille ja nuorille EFSA:n aineistossa ilmoitetaan arvot 15 µg:sta päivässä 1–3-vuotiaille 70 µg:aan päivässä 15–17-vuotiaille. Tämä osoittaa, että tarve vaihtelee iän mukaan eikä aikuisten arvoja pidä soveltaa nuorempiin ikäryhmiin.

Miksi ylärajalla on merkitystä

EFSA:n määrittämä suurin siedettävä saanti (UL) aikuisille on 255 µg päivässä, myös raskaana oleville ja imettäville. UL on ruoan ja ravintolisien yhteenlasketun pitkäaikaisen saannin yläraja, jolla haitallisia vaikutuksia ei odoteta ilmenevän. Se ei ole tavoiteltavaksi suositeltu saantitaso. Siksi on laskettava yhteen ruoasta, monivitamiinivalmisteesta ja erillisestä seleenivalmisteesta saatava seleeni.

Miten alhaista seleenitasoa arvioidaan käytännössä

Arviointi alkaa usein ruokavaliosta ja riskiryhmään kuulumisesta. NNR mainitsee mahdollisina vähäisen saannin riskiryhminä ihmiset, jotka syövät pääasiassa paikallisesti kasvatettuja kasveja vähäseleenisiltä mailta, mukaan lukien eräät vegaanit ja kasvissyöjät. NIH ODS mainitsee myös pitkäaikaisen hemodialyysin ja hiv-infektion. NNR lähtee siitä, että plasman selenoproteiini P:n pitoisuuden nousu tasaantuu, kun saanti on riittävää. Merkkiaineeseen vaikuttaa kuitenkin se, mitä seleeniyhdistettä annetaan, ja aineistossa korostetaan lisätutkimuksen tarvetta. Epäiltyä alhaista seleenitasoa on siksi usein vaikea arvioida yksittäisen merkin perusteella. Kokonaisarvio, jossa huomioidaan ruokavalio, elämäntilanne ja mahdolliset seleenitason merkkiaineet, on parempi.

AI ja UL ovat saannin viitearvoja, eivät omahoitoannoksia.

Ravintolisien annosmerkinnät eivät siis tarkoita lääketieteellisiä hoitoannoksia, vaan kuvaavat päivittäistä saantia. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytössä on useita valmisteita samanaikaisesti, sillä kokonaissaanti voi olla aluksi arvioitua suurempi.

Mistä elintarvikkeista saa eniten seleeniä Pohjoismaissa?

Aineiston selkeimmät todennettavissa olevat luvut ovat peräisin NIH ODS:n elintarviketaulukosta, jossa käytetään USDA:han perustuvia yhdysvaltalaisia arvoja. NIH ODS: seleeni elintarvikkeissa NNR: seleeni Pohjoismaissa

Kala, kananmunat, maitotuotteet ja viljatuotteet

ODS:n mukaan noin 85 g:n annos kypsennettyä keltaevätonnikalaa sisältää 92 µg seleeniä, 85 g valutettuja sardiineja 45 µg, 85 g kypsennettyä turskaa 24 µg, yksi suuri kovaksi keitetty kananmuna 15 µg ja yksi kupillinen veteen keitettyä kaurapuuroa 13 µg. NNR:ssä kalaa, lihaa, kananmunia, maitotuotteita ja viljatuotteita kuvataan pohjoismaisessa yhteydessä olennaisiksi elintarvikeryhmiksi. Kasviperäisten elintarvikkeiden seleenimäärään vaikuttavat erityisesti viljelymaa ja alkuperä. NIH ODS NNR

ElintarvikeLähteessä käytetty tavallinen annosSeleeniä annosta kohtiNoin 100 g:aa kohti
Kypsennetty keltaevätonnikala85 g92 µgnoin 108 µg
Säilykesardiinit, valutettuina ja ruotoineen85 g45 µgnoin 53 µg
Kypsennetty turska85 g24 µgnoin 28 µg
Suuri kovaksi keitetty kananmuna1 kananmuna15 µgei ilmoitettu aineistossa
Veteen keitetty kaurapuuro1 kupillinen13 µgei ilmoitettu aineistossa

Nämä arvot osoittavat, että tavallisesta päivän ruokavaliosta voi saada huomattavia määriä seleeniä ilman yksittäisten ”superruokien” etsimistä: ODS:n annosarvojen mukaan 85 g tonnikalaa, yksi suuri kananmuna ja kupillinen kaurapuuroa sisältävät yhteensä 120 µg seleeniä. Elintarvikkeiden ja niiden alkuperän välisen vaihtelun vuoksi sama raaka-aine ei kuitenkaan aina sisällä yhtä paljon seleeniä. NIH ODS

Parapähkinät: eniten, mutta myös epätasaisimmin

Parapähkinät erottuvat selvästi. ODS:n mukaan yksi pähkinä voi sisältää noin 68–91 µg seleeniä, ja 28 g syötäviä pähkinöitä eli noin 6–8 kappaletta sisältää ilmoitettujen tietojen mukaan keskimäärin 544 µg. Juuri siksi parapähkinät soveltuvat huonosti tarkan päiväannoksen mittaamiseen: seleenipitoisuus vaihtelee voimakkaasti kasvupaikan ja näytteen mukaan, joten keskiarvo ei tarkoita, että jokainen pussi tai pähkinä olisi lähellä samaa tasoa. NIH ODS: parapähkinät

Yksinkertaiselta annosluvulta näyttävä arvo kertoo usein maaperästä, rehusta ja alkuperästä – se ei lupaa, että jokainen samanlainen tuote sisältää yhtä paljon seleeniä.

Miksi pohjoismaiset elintarvikkeet voivat erota toisistaan

NNR kuvaa monien pohjoismaisten maiden maaperän alhaista seleenipitoisuutta, lannoitteiden seleenitäydennystä Suomessa sekä seleenin käyttöä eläinten rehuissa muissa Pohjoismaissa. Tämä selittää, miksi kasviperäisten elintarvikkeiden seleenipitoisuus voi vaihdella viljelymaan ja alkuperän mukaan ja miksi eläinperäisiin tuotteisiin vaikuttaa tuotantoketjussa käytetyn rehun koostumus. NNR maaperästä ja rehuista

Missä muodoissa seleeniä on ravintolisissä?

Ensimmäinen ero on orgaanisen ja epäorgaanisen välillä

Selenometioniini on orgaaninen muoto, jota on sekä ruoassa että ravintolisissä. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan sen biologinen hyväksikäytettävyys voi olla parempi kuin monien muiden muotojen. NIH ODS puolestaan kuvaa seleenihiivaa seleenipitoisessa ympäristössä kasvatetuksi hiivaksi, joka sisältää pääasiassa selenometioniinia. Kahden tuotteen etupuolella voi siis lukea ”seleeni”, vaikka seleeni olisi niissä sitoutunut eri tavoin.

Missä muodoissa seleeniä on ravintolisissä?
Selenometioniini on orgaaninen muoto, jota on sekä ruoassa että ravintolisissä.

Natriumseleniitti ja natriumselenaatti ovat epäorgaanisia muotoja. Epäorgaanisuus ei tarkoita, ettei elimistö ottaisi niitä vastaan: NIH ODS:n mukaan elimistö voi imeyttää näistä ravintolisissä käytetyistä muodoista jopa noin 90 %. Luku ei kuitenkaan tarkoita neljää erillistä imeytymisprosenttia neljälle eri tuotteelle. Lähde korostaa myös, ettei parempi imeytyminen yksinään todista suurempaa terveyshyötyä.

MuotoTyyppiMitä lähteistä käy ilmiMiten pakkausmerkintää kannattaa lukea
SelenometioniiniOrgaaninenEsiintyy ruoassa ja ravintolisissä; NNR:n mukaan sen biologinen hyväksikäytettävyys voi olla parempi kuin monien muiden muotojen.Jos muoto on ilmoitettu selvästi, tiedät, mitä tuote todella sisältää.
SeleenihiivaOrgaaninenKoostuu NIH ODS:n mukaan pääasiassa selenometioniinista.Nimi ei tarkoita, että kaikkien tuotteiden koostumus olisi täsmälleen sama.
NatriumseleniittiEpäorgaaninenImeytyy elimistöön; epäorgaanisuus ei tarkoita, ettei imeytymistä tapahtuisi.Etsi tarkka muoto, älä vain sanaa ”seleeni”.
NatriumselenaattiEpäorgaaninenKuuluu NIH:n luettelemiin tavallisiin ravintolisissä käytettyihin muotoihin.Vertaa muotoa, älä vain pakkauksen etupuolella ilmoitettua kokonaismäärää.

Imeytyminen, varastoituminen ja aineenvaihdunta eroavat toisistaan – mutta muotoja ei voi asettaa yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen

EFSA:n lausunto saannin ylärajasta toteaa, että epäorgaaniset muodot vaikuttavat plasman seleenipitoisuuteen eri tavalla kuin orgaaniset muodot ja ettei selenometioniinilla tehtyjen tutkimusten tuloksia voi ilman epävarmuutta soveltaa useita seleenimuotoja sisältävään sekaruokavalioon. Saman katsauksen mukaan tarkastellut lähteet eivät myöskään riitä kaikkien neljän muodon kudoksiin jäävän määrän luotettavaan numeeriseen paremmuusjärjestykseen. Toisin sanoen muodolla on merkitystä, mutta sen perusteella ei voi tehdä yksinkertaista ”testin paras” -listaa.

Pakkausmerkinnässä tärkeintä ovat kemiallinen muoto ja kokonaismäärä, eivät markkinointi-ilmaisut kuten ”korkea laatu”.

Näin luet pakkausmerkintää

Tarkista ensin, ilmoitetaanko tuotteessa selenometioniini, seleenihiiva, natriumseleniitti vai natriumselenaatti. Jos merkinnässä lukee vain ”seleeni” ilman muodon ilmoittamista, saat vähemmän tietoa tuotteen koostumuksesta. Katso sitten kapselin tai tabletin sisältämä määrä ja suhteuta se kokonaissaantiisi; EFSA ilmoittaa aikuisten saannin ylärajaksi 255 µg päivässä. Muodon ilmoittaminen selventää siis, mitä ostat, mutta se ei yksin kerro, että tuote olisi toista parempi tai sopisi tarpeisiisi.

Miten seleeniä käytetään käytännössä?

EFSA kuvaa saannin ylärajaa suurimmaksi kaikista lähteistä saatavaksi pitkäaikaiseksi päivittäiseksi kokonaissaanniksi, jonka ei odoteta aiheuttavan haitallisten vaikutusten riskiä. Aikuisilla raja on 255 mikrogrammaa päivässä, ja sama raja koskee myös raskaana olevia ja imettäviä naisia. Aikuisten riittäväksi saanniksi ilmoitetaan puolestaan 70 mikrogrammaa päivässä. EFSA:n seleenin turvallisuusarvio

Käytännössä kannattaa siis laskea yhteen kaikki vuorokauden aikana saatu seleeni: ruoasta, monivitamiinivalmisteesta ja mahdollisesta erillisestä ravintolisästä. Tarkoitus on saavuttaa sopiva kokonaissaanti, ei maksimoida mikrogrammamäärää. Jos kahdessa tai kolmessa tuotteessa on seleeniä, ratkaisevaa on niiden yhteismäärä, ei se, mikä purkki sattuu olemaan kaapissa ylimpänä.

Näin lasket päivän saannin yhteen

VaiheMitä teetMiksi sillä on merkitystä
RuokavalioArvioi, paljonko saat seleeniä päivän aikana ruoasta.Saannin yläraja koskee kaikista lähteistä saatavaa kokonaismäärää.
MonivitamiinivalmisteLisää pakkauksessa päivittäiselle annokselle ilmoitettu seleenimäärä.Monivitamiinivalmiste voi jo kattaa huomattavan osan päivän saannista.
Erillinen ravintolisäLisää seleeniä vain, jos todella tarvitset sitä kokonaissaantisi kannalta.Tässä samaa ravintoainetta tulee helposti useasta tuotteesta.
KokonaissummaVertaa kokonaissummaa riittävän saannin arvoon 70 mikrogrammaa ja saannin ylärajaan 255 mikrogrammaa.Helpottaa sopivassa saannissa pysymistä ilman yliannostusta.

Jos saat jo seleeniä ruokavaliostasi ja käytät lisäksi monivitamiinivalmistetta, on usein viisasta tarkistaa, tarvitsetko todella vielä erillistä valmistetta. EFSA toteaa myös, ettei aikuisten normaalisti odoteta ylittävän saannin ylärajaa, paitsi jos he käyttävät säännöllisesti suuria päivittäisiä annoksia sisältäviä ravintolisiä tai syövät säännöllisesti parapähkinöitä. EFSA:n seleenin turvallisuusarvio

Milloin ravintolisä voi olla perusteltu?

Ravintolisä voi olla käytännöllinen valinta, jos haluat saavuttaa tasaisemman päivittäisen saannin mutta sinun on vaikea saada riittävästi seleeniä pelkästä ruoasta. Jos syöt jo monipuolisesti ja käytät seleeniä sisältävää monivitamiinivalmistetta, ylimääräinen tabletti voi olla tarpeeton. Ajattele silloin ensisijaisesti päivän kokonaissaantia sen sijaan, että lisäisit vielä yhden tuotteen. EFSA:n seleenin turvallisuusarvio

Ota seleeniä tuotteen pakkausmerkinnän mukaisesti ja noudata samaa rutiinia päivästä toiseen, jotta kokonaissaantia on helpompi seurata. Otitpa sitä ruoan kanssa tai ilman, pääkysymys on sama: kuinka paljon seleeniä saat yhteensä vuorokauden aikana?

Yleisiä virheitä, joita kannattaa välttää

  • Parapähkinöiden käyttäminen annoksen mittana. Ne voivat nostaa saannin suuremmaksi kuin tarkoitit.
  • Mahdollisimman suuren annoksen tavoittelu. Kokonaissaannin pitää olla kohtuullinen, ei purkissa olevan luvun mahdollisimman suuri.
  • Sen unohtaminen, että useat tuotteet voivat sisältää seleeniä samanaikaisesti, etenkin jos käytät jo monivitamiinivalmistetta.
  • Saannin ylärajan sivuuttaminen, kun seleeniä kertyy useista lähteistä.
Laske päivän kokonaissaanti: ensin ruoka, sitten monivitamiinivalmiste ja vasta sen jälkeen mahdollinen erillinen ravintolisä.

EFSA:n seleenin turvallisuusarvio

Milloin seleeni on riskialtista tai sopimatonta?

EFSA määrittelee siedettävän saannin ylärajan suurimmaksi pitkäaikaiseksi päivittäiseksi saanniksi kaikista lähteistä, jonka ei odoteta aiheuttavan haitallisia vaikutuksia. Aikuisille rajaksi ilmoitetaan 255 µg päivässä, joten se koskee yhteenlaskettua saantia ruoasta, monivitamiinivalmisteista, erillisistä seleenivalmisteista ja yhdistelmävalmisteista. EFSA:n arvio seleenin saannin ylärajasta

Keskeinen sääntö: laske yhteen koko päivän saanti, älä vain yksittäisen tabletin sisältämää määrää.

Liiallisen saannin merkit

Liiallisen altistuksen yhteydessä EFSA kuvaa selenoosia oireyhtymäksi, jonka merkit ja oireet ilmenevät erityisesti ihossa, hiuksissa ja kynsissä. NIH ODS mainitsee pitkäaikaisen runsaan saannin yhteydessä erikseen hiustenlähdön sekä kynsien haurastumisen tai irtoamisen. Aineiston käytännön esimerkki osoittaa, miten kokonaissaanti voi kasvaa liian suureksi: 75 µg ruoasta + 200 µg ravintolisistä = 275 µg päivässä, eli EFSA:n rajan yli. NIH ODS:n tietoa seleenistä EFSA:n asettama seleenin saannin yläraja

Keiden kohdalla tarvitaan erityistä huomiota?

RyhmäMiksi ryhmä mainitaanMitä kannattaa tehdä
LapsetEFSA toteaa, ettei pikkulasten ja lasten nykyinen seleenin saanti elintarvikkeista herätä huolta, mutta seleeniä sisältäviä ravintolisiä on käytettävä varoen.Vältä useiden valmisteiden käyttöä tarkistamatta kokonaissaantia.
Raskaana olevat ja imettävätNNR toteaa, että mahdollisia ravintolisiä on arvioitava kyseisen elämänvaiheen arvoihin nähden ylittämättä EFSA:n aikuisille asettamaa rajaa, joka on 255 µg päivässä.Laske mukaan kaikki ruoasta ja ravintolisistä saatava seleeni.
Henkilöt, jotka saavat jo paljon seleeniä ruoasta tai useista ravintolisistäNIH ODS osoittaa, että yhdistelmävalmisteet ja pelkkää seleeniä sisältävät valmisteet voivat sisältää huomattavan erilaisia määriä seleeniä.Tarkista pakkauksesta päiväannoksen sisältö ja laske kaikki lähteet yhteen.
Vegaanit, kasvissyöjät, seleeniköyhillä alueilla asuvat sekä pitkäaikaisessa hemodialyysissä käyvät tai hiv-infektiota sairastavatNNR ja NIH mainitsevat nämä ryhmät sellaisina, joiden seleenin saanti tai seleenitila voi vaatia erillistä arviointia.Tarve tulisi arvioida yksilöllisesti.

NIH ODS mainitsee myös sisplatiinin: hoito voi vaikuttaa hiusten ja seerumin seleenipitoisuuksiin, mutta ei tiedetä, onko pitoisuuden vähenemisellä kliinistä merkitystä. Sisplatiinia tai muita säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä käyttävän kannattaa siksi keskustella suunnittelemastaan ravintolisästä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. NIH ODS:n tietoa seleenistä

Jos epäilet saavasi liikaa seleeniä

Käy läpi kaikki käyttämäsi valmisteet ja laske yhteen niiden päiväannosten sisältämä seleeni sekä ruoasta saamasi seleeni. Jos saantisi on lähellä 255 µg:n päivittäistä rajaa tai ylittää sen tai jos sinulla ilmenee hiustenlähtöä tai kynsimuutoksia, on perusteltua ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja ottaa pakkaukset mukaan, jotta kokonaissaanti voidaan arvioida. NIH ODS:n tietoa seleenistä EFSA:n asettama seleenin saannin yläraja

Turvallisuus ja varotoimet

Laske yhteen ruoasta, monivitamiinivalmisteista, erillisistä ravintolisistä ja parapähkinöistä saatava seleeni. Aikuisten suurin siedettävä saanti on 255 µg päivässä. Pitkään jatkuva suuri saanti voi aiheuttaa hiustenlähtöä, kynsien haurastumista, metallin makua, valkosipulilta haisevaa hengitystä, ihottumaa, pahoinvointia ja ripulia.

Lasten, raskaana olevien ja imettävien on syytä olla erityisen varovaisia seleeniä sisältävien ravintolisien kanssa. Kysy terveydenhuollosta neuvoa ennen ravintolisän käytön aloittamista, jos olet raskaana, annat seleeniä lapselle tai käytät lääkkeitä, erityisesti sisplatiinia.

Ravintolisät, jotka sisältävät artikkelin aineita

Vertaile sisältöä, annosta ja hintaa

Aiheeseen liittyvät kategoriat

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö vegaanien ja kasvissyöjien kiinnittää seleenin saantiin erityistä huomiota?

Kyllä, heidän voi olla syytä kiinnittää siihen erityistä huomiota, sillä NNR mainitsee mahdollisina vähäisen saannin riskiryhminä ihmiset, jotka syövät pääasiassa paikallisesti kasvatettuja kasveja vähäseleenisiltä mailta. Kasviperäisen ruoan alkuperällä ja viljelyolosuhteilla on Pohjoismaissa suuri merkitys. Tämä ei tarkoita, että kaikkien vegaanien tai kasvissyöjien seleenin saanti olisi vähäistä, mutta ruokavaliota voi olla hyvä tarkastella kokonaisuutena.

Milloin seleenitason mittaaminen verikokeella on aiheellista?

Se voi olla aiheellista, jos ruokavalio viittaa vähäiseen saantiin, henkilö kuuluu riskiryhmään tai terveydenhuollossa halutaan tulkita seleenitasoa yhdessä ruokavalion kanssa. Aineistossa kuitenkin korostetaan, ettei yksittäinen merkkiaine aina riitä, sillä siihen vaikuttaa käytetty seleeniyhdiste. Siksi verikoe on hyödyllisin osana kokonaisarviota.

Kuinka nopeasti seleenitaso voi muuttua ruokavaliomuutoksen jälkeen?

Aineisto ei anna varmaa aikataulua sille, kuinka nopeasti seleenitaso muuttuu ruokavaliomuutoksen jälkeen. Sen mukaan esimerkiksi plasman seleeni ja selenoproteiini P kuvastavat seleenitasoa ja imeytymistä, mutta tulokseen vaikuttavat seleenin muoto ja yksilölliset tekijät. Yleispätevää päivien tai viikkojen määrää ei siksi voi antaa.

Voiko pelkästä ruoasta saada liikaa seleeniä?

Tavallisella sekaruokavaliolla se on harvinaista, mutta saanti voi nousta suureksi, jos ruoka sisältää poikkeuksellisen seleenipitoisia elintarvikkeita. Parapähkinät ovat esimerkki ruoasta, jonka vuoksi saanti voi olla suurta ilman ravintolisiäkin. EFSA:n mukaan aikuisten ei kuitenkaan tavallisesti odoteta ylittävän ylärajaa ilman ravintolisien tai parapähkinöiden säännöllistä käyttöä.

Kannattaako seleeniin kiinnittää huomiota, jos syö jo säännöllisesti kalaa, kananmunia ja maitotuotteita?

Kyllä, nämä ruoat voivat lisätä päivän kokonaissaantia, joten saannin arviointi voi silti olla aiheellista. ODS:n mukaan jo yksi kala-annos tai kananmuna sisältää jonkin verran seleeniä. Päivän kokonaissaanti voi muuttua nopeasti, jos lisäksi käyttää monivitamiinivalmistetta tai erillistä ravintolisää. Jos ruokavalio on jo monipuolinen, kokonaissaanti kannattaa siksi tarkistaa ennen seleenin lisäämistä.

Mitä eroa on verikokeella mitatulla seleenipitoisuudella ja ravinnosta saadulla seleenillä?

Ravinnosta saatava seleeni tarkoittaa syömääsi seleenin määrää. Verikokeella mitataan sen sijaan seleenitason merkkiaineita, kuten plasman seleeniä tai selenoproteiini P:tä. Ne kertovat elimistön seleenitasosta mutta eivät tarkasti sitä, kuinka paljon seleeniä olet saanut. Käytetty seleenin muoto voi lisäksi vaikuttaa merkkiaineeseen, joten sama saanti ei aina johda samaan verikoetulokseen.

Lähteet

  1. NORDIC NUTRITION RECOMMENDATIONS 2023 (ulkoinen linkki)
  2. EUR-Lex: Asetus - 432/2012 - EN (ulkoinen linkki)
  3. NORDIC NUTRITION RECOMMENDATIONS 2023 (ulkoinen linkki)
  4. Selenium - Health Professional Fact Sheet (ulkoinen linkki)
  5. Selenium and immune function: a systematic review and meta-analysis of experimental human studies. (ulkoinen linkki)
  6. Selenium, antioxidants, cardiovascular disease, and all-cause mortality: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled (ulkoinen linkki)
  7. Associations of selenium status with all-cause and cause-specific mortality: a systematic review and meta-analysis of cohort studies - PMC (ulkoinen linkki)
  8. Selenium for preventing cancer - PMC (ulkoinen linkki)

Haluatko lukea lisää tällaisia oppaita?

Valitse Nutri lähteeksi Googlessa.

Artikkeliin liittyvät tuotteet