Probiootit – Mitä ne ovat ja miten niitä käytetään?

Suora vastaus

Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, joita lisätään usein ravintolisiin ja joihinkin elintarvikkeisiin. Suomessa ja EU:ssa probiooteille ei ole hyväksyttyjä terveysväitteitä, mikä tarkoittaa, ettei näitä tuotteita saa markkinoida väittämällä niillä olevan terveysvaikutuksia.

Mitä ne ovat?

Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee probiootit "eläviksi mikro-organismeiksi, jotka riittävinä määrinä annettuina voivat vaikuttaa myönteisesti isännän terveyteen". Käytännössä probiootit ovat bakteereita tai hiivoja, joita lisätään ruokaan tai ravintolisiin. Yleisimmät bakteerikannat ovat Lactobacillus ja Bifidobacterium, kun taas Saccharomyces boulardii on yleinen hiiva.

Jotta tuotetta voidaan kutsua probiootiksi, sen on sisällettävä eläviä mikro-organismeja riittävässä määrin ja kannat on tunnistettava tarkasti kannatasolla.

Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, joita lisätään usein ruokaan ja ravintolisiin.

Fermentoidut elintarvikkeet, kuten jogurtti, kefir, kimchi ja hapankaali, ovat luonnollisia lähteitä tietyille probioottisille bakteereille.

Probiootteina käytetyt mikro-organismit valitaan usein siksi, että ne esiintyvät luonnostaan ihmisen suolistofloorassa. Suurin osa probioottisista bakteereista kuuluu maitohappobakteereihin (esim. Lactobacillus ja Bifidobacterium), mutta myös joitakin ei-patogeenisia hiivoja käytetään.

Probiooteiksi luokiteltujen mikro-organismien tulee säilyä elävinä tarpeeksi pitkään, jotta ne pääsevät suolistoon asti. Tämä vaatii huolellista valmistusta, pakkausta ja säilytystä.

On tärkeää erottaa probiootit muista mikro-organismeista, joita elintarvikkeissa voi esiintyä. Kaikki fermentoiduissa tuotteissa olevat bakteerit eivät ole probiootteja – kannan tulee olla tieteellisesti tunnistettu ja määrän riittävä.

Probiootteja käytetään usein ruokavalion lisänä, mutta ne eivät ole välttämättömiä normaalille ruokavaliolle. Useimmat ihmiset saavat jonkin verran eläviä bakteereja tavallisesta ruoasta, erityisesti fermentoiduista elintarvikkeista.

Probiootteina käytetään monia erilaisia mikro-organismilajeja ja -kantoja. Jokaisella kannalla on omat ominaisuutensa ja ne voivat vaikuttaa elimistössä eri tavoin. Siksi on tärkeää, että tuotteissa ilmoitetaan tarkka kanta, esimerkiksi "Lactobacillus rhamnosus GG" eikä pelkästään "Lactobacillus".

Probiootti on yleisnimitys, joka kattaa sekä bakteerit että tietyt hiivat. Suurin osa kaupallisista tuotteista sisältää bakteereja, mutta myös hiivapohjaisia valmisteita, erityisesti Saccharomyces boulardii, on saatavilla.

Ihmiset ovat perinteisesti saaneet probioottisia mikro-organismeja fermentoiduista elintarvikkeista, mutta nykyiset probioottiset ravintolisät ovat usein standardoituja ja tarkasti valvottuja.

Hyväksytyt terveysväitteet

Tällä hetkellä ei ole hyväksyttyjä terveysväitteitä probiooteille tai yksittäisille probioottisten bakteerien kannoille EU:ssa tai Suomessa. Tämä tarkoittaa, ettei probiootteja saa markkinoida terveysvaikutuksia koskevilla väitteillä, koskivatpa ne ruoansulatusta, immuunipuolustusta tai muita alueita.

Kaikki probiootteihin liittyvät terveysväitteet on tarkastettava ja hyväksyttävä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) toimesta ennen kuin niitä saa käyttää markkinoinnissa. Tähän mennessä yhtään tällaista väitettä ei ole hyväksytty.

Tuotteita markkinoidaan usein epämääräisillä ilmaisuilla, kuten "tasapaino" tai "hyvinvointi", mutta myös nämä kuuluvat sääntelyn piiriin. Kuluttajan on hyvä tietää, että probioottien vaikutuksia koskevat väitteet eivät ole tieteellisesti hyväksyttyjä EU:ssa.

Syynä hyväksyttyjen terveysväitteiden puuttumiseen on, että probiootteihin liittyvä tutkimus on usein riittämätöntä, ristiriitaista tai ei tarpeeksi vahvaa täyttämään hyväksynnän vaatimuksia.

Jotta terveysväite hyväksytään, vaaditaan selkeää, toistettavaa ja vahvaa tieteellistä näyttöä tietyn kannan vaikutuksesta tietyllä annoksella ja määritellyssä kohderyhmässä. Tämä on korkea kynnys, jota harva probioottituote on tähän mennessä täyttänyt.

Myöskään sanaa "probiootti" ei saa käyttää markkinoinnissa tavalla, joka vihjaa terveysvaikutuksiin, ellei hyväksyttyä terveysväitettä ole olemassa.

Tärkeitä rajoituksia

• Probioottien vaikutukset ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella kannan, annoksen ja henkilön mukaan.
• Suurin osa probiootteja koskevista tutkimuksista on pieniä ja tulokset usein ristiriitaisia.
• Probiootit eivät korvaa monipuolista ruokavaliota tai lääketieteellistä hoitoa.

Probiooteille ei ole hyväksyttyjä terveysväitteitä Suomessa tai EU:ssa.

Tärkeä rajoitus on, että eri probioottikannoilla voi olla täysin erilaisia ominaisuuksia. Yhden kannan havaittua vaikutusta ei voi automaattisesti yleistää muihin, vaikka ne kuuluisivat samaan lajiin.

Probiootit ovat herkkiä lämmölle, hapelle ja kosteudelle. Tämä tarkoittaa, että säilytys ja käsittely voivat vaikuttaa tuotteen elävien mikro-organismien määrään. Jos tuotetta ei säilytetä ohjeen mukaan, elävien bakteerien määrä voi vähentyä huomattavasti.

Ei ole takeita siitä, että kaikki tuotteen bakteerit selviävät mahahapon läpi ja pääsevät suolistoon elävinä. Tekijät kuten mahahappo, sappi ja entsyymit voivat vaikuttaa selviytymiseen.

Probiootteja ei ole tarkoitettu lääkkeiden tai lääketieteellisen hoidon korvaajiksi. Kuluttajien ei tule käyttää probiootteja hoidon vaihtoehtona tai sairauksien hoitoon.

On myös tärkeää huomioida, että probiootit eivät ole välttämättömiä kaikille. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio tarjoaa yleensä riittävästi ravintoaineita tukemaan kehon omaa mikrobistoa.

Toinen rajoitus on, että pitkäaikaistutkimuksia probioottien käytöstä terveillä henkilöillä ei juuri ole. Useimmat tutkimukset ovat lyhytaikaisia, eikä tiedetä, miten pitkäaikainen käyttö vaikuttaa suolistoflooraan ajan myötä.

On myös tärkeää ymmärtää, ettei probiootit ole yhtenäinen ryhmä – eri tuotteet voivat sisältää hyvin erilaisia kantoja, annoksia ja valmistusprosesseja. Tämä vaikeuttaa tuotteiden vertailua ja yleisten johtopäätösten tekemistä.

Jotkut voivat saada vatsavaivoja, kuten kaasunmuodostusta tai löysää ulostetta, probioottien käytön alussa. Nämä oireet ovat yleensä ohimeneviä, mutta voivat olla epämiellyttäviä herkille henkilöille.

Muodot ja vaihtoehdot

Probiootteja on useissa eri muodoissa, sekä ravintolisinä että elintarvikkeissa. Yleisimmät muodot ovat:

• Kapselit ja tabletit: Sisältävät usein yhden tai useamman bakteeri- tai hiivakannan.
• Jauhe: Voidaan sekoittaa juomaan tai ruokaan.
• Fermentoidut elintarvikkeet: Jogurtti, kefir, kimchi, hapankaali, kombucha.

On olemassa myös läheisiä käsitteitä:

• Prebiootit: Kuidut ja hiilihydraatit, jotka toimivat suoliston hyvien bakteerien ravintona.
• Postbiootit: Metaboliitit tai aineet, joita probioottiset bakteerit tuottavat hajottaessaan ravintoaineita.

Yleisimpien probioottimuotojen vertailu

Muoto	Esimerkki	Edut	Rajoitukset
Kapseli/tabletti	Lactobacillus, Bifidobacterium	Helppo annostella, pitkä säilyvyys	Herkkä lämmölle, vaatii säilytystä
Jauhe	Erilaiset bakteerikannat	Joustava käyttö	Kosteus voi vaikuttaa
Fermentoitu ruoka	Jogurtti, hapankaali, kefir	Luonnollinen lähde, lisäravinteita	Vaihtelevat bakteerimäärät

Fermentoidut elintarvikkeet voivat sisältää luonnostaan esiintyviä mikro-organismeja, mutta bakteerien määrä ja laji vaihtelevat tuotteiden ja valmistustapojen mukaan.

Probioottiset ravintolisät ovat usein standardoituja ja sisältävät tarkasti määritetyn määrän ja lajin mikro-organismeja. Tämä voi olla etu, jos haluaa kontrolloida annosta ja kantaa.

On olemassa myös probioottituotteita eläimille, mutta ne on suunniteltu kunkin lajin tarpeisiin eikä niitä ole tarkoitettu ihmisille.

Prebiootteja on runsaasti kuitupitoisissa elintarvikkeissa, kuten sipulissa, valkosipulissa, parsassa ja banaanissa. Postbiootit ovat uusi käsite ja tarkoittavat aineita, joita mikro-organismit tuottavat hajottaessaan ravintoa, esimerkiksi lyhytketjuisia rasvahappoja.

On tärkeää ymmärtää näiden käsitteiden erot, sillä niitä sekoitetaan usein markkinoinnissa ja yleistajuisissa teksteissä.

Jotkin tuotteet yhdistävät probiootteja ja prebiootteja – näitä kutsutaan synbiooteiksi. Niiden tarkoitus on tarjota sekä eläviä mikro-organismeja että ravintoa suoliston omille bakteereille.

Fermentoidut juomat, kuten kombucha ja tietyt kvassit, ovat suosittuja luonnollisina elävien mikro-organismien lähteinä. Kuitenkin bakteerien ja hiivojen määrä ja laji vaihtelevat huomattavasti eri tuotteissa.

On olemassa myös probioottisia tuotteita ulkoiseen käyttöön, esimerkiksi ihonhoitotuotteissa. Näitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu suun kautta nautittaviksi ja ne kuuluvat eri sääntelyn piiriin.

Näin valitset

Probioottia valitessa on tärkeää:

• Varmistaa, että tuote sisältää eläviä mikro-organismeja ja että kannat on ilmoitettu selkeästi pakkauksessa.
• Valita tuotteita, joissa on selkeästi ilmoitettu määrä (CFU – colony forming units) annosta kohti.
• Huomioida säilyvyys ja säilytys, sillä probiootit ovat herkkiä lämmölle ja kosteudelle.
• Verrata eri muotoja (kapseli, jauhe, ruoka) omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan.

Tuotteita vertaillessa kannattaa tarkistaa:

• Kantojen määrä ja laji
• CFU annosta kohti
• Säilytys (huoneenlämpö vai jääkaappi)
• Mahdolliset lisäaineet tai allergeenit

On myös tärkeää tarkistaa viimeinen käyttöpäivä ja että tuotetta on säilytetty oikein, erityisesti jos se vaatii kylmäsäilytystä.

Jotkin tuotteet sisältävät useita eri kantoja, kun taas toiset vain yhden. Ei ole yksimielisyyttä siitä, onko useampi kanta aina parempi – se riippuu käyttötarkoituksesta ja yksilöllisistä tarpeista.

Jos olet allerginen maidolle, soijalle tai muille ainesosille, tarkista ainesosaluettelo huolellisesti, sillä jotkin probioottituotteet voivat sisältää allergeenien jäämiä.

On myös hyvä tiedostaa, että jotkin tuotteet voivat sisältää lisättyjä sokereita tai makuaineita, erityisesti fermentoiduissa juomissa ja jogurttituotteissa.

Vegaaneille tai laktoosi-intoleranteille on saatavilla probioottisia tuotteita, jotka perustuvat kasvipohjaisiin raaka-aineisiin, kuten soijajogurttiin tai kaurajogurttiin. Nämä voivat olla vaihtoehto, jos haluaa välttää eläinperäisiä tuotteita.

On myös järkevää tarkistaa, onko tuote riippumattoman tahon sertifioima, mikä voi lisätä luottamusta sisältöön ja laatuun.

Jos olet epävarma siitä, mikä tuote sopii sinulle, kannattaa kysyä neuvoa ravitsemusterapeutilta tai apteekkihenkilökunnalta.

Annostus ja käyttö

Probiooteille ei ole virallista suositeltua päiväannosta, sillä vaikutukset vaihtelevat kannan ja yksilön mukaan. Yleisiä annoksia ravintolisissä ovat 1–10 miljardia CFU päivässä.

Fermentoidut elintarvikkeet voivat sisältää vaihtelevia määriä eläviä bakteereja, usein 10⁶–10⁹ CFU annosta kohti.

Probiootit kannattaa ottaa valmistajan ohjeen mukaan. Parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi suositellaan usein ottamaan lisä juuri aterian yhteydessä, mutta tämä voi vaihdella tuotteesta riippuen.

On tärkeää noudattaa pakkauksen annosteluohjeita eikä ylittää suositeltua määrää.

Lapsille, raskaana oleville ja erityisryhmille annostus tulee aina keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Ei ole näyttöä siitä, että suurempi annos automaattisesti tehostaisi vaikutusta. Liiallinen probioottien käyttö voi joissain tapauksissa aiheuttaa vatsavaivoja, kuten kaasua tai löysää ulostetta.

Jos käytät antibiootteja ja haluat ottaa probiootteja, ne kannattaa ottaa muutaman tunnin välein, jotta antibiootti ei tuhoa probioottisia bakteereja.

Säilytys on tärkeää, jotta elävien mikro-organismien määrä pysyy riittävänä. Monet probioottivalmisteet vaativat kylmäsäilytystä, osa taas säilyy huoneenlämmössä. Tarkista aina pakkausohjeet.

Jos käytät probiootteja pidempään, voi olla hyvä pitää tauko ja arvioida, onko tuotteella toivottua vaikutusta, vaikka hyväksyttyjä terveysvaikutuksia ei olekaan.

Annostus ilmoitetaan usein CFU-yksikköinä (colony forming units), joka kertoo elävien mikro-organismien määrän. Mitä suurempi CFU, sitä enemmän eläviä bakteereja annoksessa – mutta enemmän ei aina tarkoita parempaa.

Jauhemuotoisia probiootteja käytettäessä on tärkeää sekoittaa jauhe kylmään tai haaleaan nesteeseen, sillä korkea lämpö voi tappaa bakteerit.

Turvallisuus, yhteisvaikutukset ja riskiryhmät

Probiootteja pidetään yleisesti turvallisina terveille aikuisille, kun niitä käytetään ohjeen mukaan. Henkilöiden, joilla on heikentynyt immuunipuolustus, vakava sairaus, raskaana olevien, imettävien ja pienten lasten tulisi keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa ennen probioottien käyttöä. Probiootit voivat harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa infektioita henkilöille, joilla on voimakkaasti heikentynyt immuunipuolustus. Jos käytät lääkkeitä, erityisesti antibiootteja, keskustele aina terveydenhuollon kanssa ennen probioottien aloittamista.

On raportoitu tapauksia, joissa probioottiset bakteerit ovat aiheuttaneet infektioita henkilöille, joilla on voimakkaasti heikentynyt immuunipuolustus tai vaikea sairaus. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista terveillä henkilöillä.

Raskaana olevien ja imettävien tulisi keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen probioottien käyttöä, koska turvallisuudesta näissä ryhmissä ei ole riittävästi tutkimusta.

Lapset, erityisesti vauvat ja pienet lapset, voivat olla herkempiä suolistoflooran muutoksille. Siksi probiootteja tulisi antaa lapsille vain lastenlääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjeesta.

Allergisten henkilöiden tulee olla erityisen tarkkoja probioottituotteiden sisällöstä, sillä osa voi sisältää maitoa, soijaa tai muita allergeeneja.

Ei tunneta vakavia yhteisvaikutuksia probioottien ja lääkkeiden välillä, mutta koska jotkin lääkkeet, erityisesti antibiootit, voivat vaikuttaa suolistoflooraan, on tärkeää keskustella lääkärin kanssa samanaikaisesta käytöstä.

Probiootit eivät sovi lääkkeiden tai lääketieteellisen hoidon korvaajiksi. Ravintolisiä tulisi aina pitää ruokavalion täydentäjinä, ei korvaajina monipuoliselle ruokavaliolle ja terveellisille elämäntavoille.

Katetrin, sydänläpän tai muun lääketieteellisen implantin omaavien tulee olla erityisen varovaisia ja keskustella lääkärin kanssa ennen probioottien käyttöä.

Jos saat infektio-oireita, kuumetta tai vakavia haittavaikutuksia probioottien käytön jälkeen, ota heti yhteyttä terveydenhuoltoon.

On myös tärkeää ilmoittaa mahdollisista haittavaikutuksista Fimealle tai Ruokavirastolle, jotta turvallisuutta voidaan seurata.

Sääntely ja merkintä

Suomessa ja EU:ssa myytävät probiootit kuuluvat elintarvikelainsäädännön piiriin. Tuotteiden on täytettävä turvallisuus-, merkintä- ja jäljitettävyysvaatimukset.

On sallittua ilmoittaa, mitä mikro-organismeja tuote sisältää, mutta terveysvaikutuksia ei saa väittää tai edes vihjata ilman hyväksyttyä väitettä.

Pakkauksessa tulee ilmoittaa mukana olevat kannat, elävien mikro-organismien määrä viimeiseen käyttöpäivään mennessä sekä mahdolliset säilytysohjeet.

Ruokavirasto ja EFSA valvovat sääntöjen noudattamista. Jos tuotetta markkinoidaan luvattomilla väitteillä, se voidaan poistaa markkinoilta.

Kuluttajan vastuulla on lukea ja ymmärtää merkinnät, erityisesti jos kuuluu riskiryhmään tai on allerginen.

Probioottiset ravintolisät on täytettävä samat turvallisuusvaatimukset kuin muutkin elintarvikkeet. Ne eivät saa sisältää haitallisia aineita tai mikro-organismeja.

Sanaa "probiootti" ei saa käyttää pakkauksessa, jos se voidaan tulkita kielletyksi terveysväitteeksi. Siksi käytetään joskus termejä kuten "elävä bakteerikanta" tai vastaavaa.

Muiden maiden tuotteiden sääntely voi poiketa, joten ulkomailta tai verkosta ostettaessa on oltava tarkkana.

Probiootit ja mikrobiota

Ihmisen suolistofloora eli mikrobiota koostuu tuhansista bakteeri-, sieni- ja muiden mikro-organismien lajeista. Probiootit ovat tapa lisätä tiettyjä valikoituja kantoja tähän monimutkaiseen ekosysteemiin.

Suolistoflooran koostumus vaihtelee suuresti yksilöittäin, mikä tekee probioottien vaikutuksista erilaisia eri ihmisillä.

Tutkimus mikrobiotan merkityksestä terveydelle kasvaa nopeasti, mutta paljon on vielä tuntematonta. Probiootit ovat vain pieni osa kokonaisuutta, eikä ole selvää, miten lisätyt bakteerit vaikuttavat olemassa olevaan mikrobistoon pitkällä aikavälillä.

Monipuolinen, kuitupitoinen ja kasvispainotteinen ruokavalio tukee monimuotoista suolistoflooraa. Probiootit voivat olla lisä, mutta eivät korvaa terveellistä ruokavaliota.

Mikrobistoa on myös muualla kehossa, kuten suussa, iholla ja intiimialueilla. Näille alueille kehitetään probioottisia tuotteita, mutta tutkimus ja hyväksytyt väitteet puuttuvat toistaiseksi.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että suolistoflooran koostumukseen vaikuttavat ruokavalio, antibiootit ja muut tekijät, mutta ei tiedetä, missä määrin probiootit muuttavat sitä pysyvästi.

On myös tärkeää ymmärtää, että mikrobiota on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat perimä, ympäristö, ruokailutottumukset ja elämäntavat.

Säilytys ja säilyvyys

Probioottiset tuotteet ovat herkkiä lämmölle, valolle ja kosteudelle. Jotta tuotteessa olisi luvattu määrä eläviä mikro-organismeja käyttöhetkellä, oikea säilytys on tärkeää.

Monet probioottivalmisteet vaativat kylmäsäilytystä, osa on suunniteltu säilymään huoneenlämmössä. Tarkista aina pakkauksen ohjeet.

Viimeinen käyttöpäivä pätee vain, jos tuote on säilytetty ohjeen mukaan. Jos tuote altistuu lämmölle tai kosteudelle, elävien bakteerien määrä voi vähentyä nopeasti.

Fermentoidut elintarvikkeet tulee säilyttää kylmässä ja käyttää ennen parasta ennen -päiväystä, jotta ne sisältävät eläviä bakteereja.

Probioottituotteiden kuljetuksessa, erityisesti lämpiminä aikoina, on tärkeää varmistaa, ettei kylmäketju katkea.

Jos probioottinen tuote haisee tai maistuu oudolta tai pakkaus on vahingoittunut, sitä ei tule käyttää.

Ympäristövaikutukset ja tuotanto

Probioottisia bakteereja ja hiivoja kasvatetaan teollisesti valvotuissa olosuhteissa. Tuotanto tapahtuu usein bioreaktoreissa, joissa kasvuolosuhteet optimoidaan halutun kannan ja määrän saavuttamiseksi.

Kasvatuksen jälkeen mikro-organismit erotetaan kasvatusalustasta, tiivistetään ja kuivataan (yleensä pakastekuivaamalla), jotta ne voidaan lisätä kapseleihin, jauheisiin tai elintarvikkeisiin.

Tuotannon on tapahduttava hygieenisissä olosuhteissa, jotta ei-toivotut mikro-organismit eivät pääse mukaan.

Probioottien tuotannon ympäristövaikutus on suhteellisen pieni verrattuna moniin muihin elintarvikkeisiin, mutta kasvatus, kuivaus ja kylmäsäilytys vaativat energiaa.

Kasvatusalustat voivat olla maito- tai kasvipohjaisia riippuen mikro-organismista ja tuotteesta.

Tuotannon jälkeen tuotteet testataan usein, jotta varmistetaan oikea määrä ja laji mikro-organismeja.

Ympäristövaikutuksia voidaan vähentää valitsemalla kierrätettäviä pakkauksia ja energiatehokkaita prosesseja.

Jotkut valmistajat kehittävät kestävämpiä tuotantotapoja, esimerkiksi hyödyntämällä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja kasvatusalustana.

Probiootit eri kulttuureissa ja perinteissä

Fermentoituja elintarvikkeita on käytetty tuhansia vuosia eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Esimerkkejä ovat jogurtti ja kefir Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa, kimchi Koreassa, hapankaali Euroopassa ja kombucha Itä-Aasiassa.

Perinteisesti näitä elintarvikkeita on nautittu maun, säilyvyyden ja vaihtelun vuoksi, ei niinkään tiettyjen terveysvaikutusten takia.

Modernit probioottiset ravintolisät ovat melko uusi ilmiö ja perustuvat teolliseen tuotantoon sekä tiettyjen kantojen standardointiin.

On tärkeää erottaa perinteinen fermentointi ja teollisiin tuotteisiin lisätyt probioottikannat toisistaan.

Joissakin kulttuureissa fermentoidut elintarvikkeet ovat päivittäinen osa ruokavaliota, toisissa niitä nautitaan lähinnä erityistilaisuuksissa tai herkkuina.

Fermentoiduilla tuotteilla on ollut tärkeä rooli elintarviketurvallisuudessa ja säilönnässä ennen jääkaappien yleistymistä.

Kiinnostus fermentoituja elintarvikkeita kohtaan on kasvanut länsimaissa viime vuosikymmeninä sekä maun että luonnollisten elävien mikro-organismien lähteenä.

Yhteenveto

Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, joita esiintyy joissakin elintarvikkeissa ja ravintolisissä.

Probiootin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota selkeään merkintään, oikeaan säilytykseen ja omiin tarpeisiin. Riskiryhmien on erityisen tärkeää keskustella terveydenhuollon kanssa ennen käyttöä.

Probiootit ovat ruokavalion lisä, mutta eivät korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota.